Yhtiöoikeus

Osakeyhtiön lainananto – saako osakeyhtiö lainata varojaan

Mika Lahtinen

Juristi / Helsingin seudun kauppakamari

Näytä tiedot

OTK, varatuomari Mika Lahtinen toimii Helsingin seudun kauppakamarissa juristina ja neuvoo kauppakamarin jäseniä työoikeudellisissa asioissa, sekä sopimus- ja yhtiöoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Mikalla on usean vuoden kokemus osaamiseensa liittyvien asioiden hoitamisesta sekä kouluttamisesta

17.2.2017

Yhtiössä saattaa olla ylimääräisiä varoja, joita ei haluta käyttää investointeihin tai jakaa omistajille. Tällöin saattaa tulla kyseeseen varojen lainaaminen. Mikäli yhtiön toimialaan ei kuulu lainananto, ei lainan antaminen välttämättä kuulu yhtiön normaaliin toimintaan, jolloin joudutaan arvioimaan lainan antamisen hyväksyttävyyttä osakeyhtiölain (OYL) kannalta.

Osakeyhtiölaissa on erikseen säädetty pääomalainasta ja vaihtovelkakirjalainasta, joita ei käsitellä tässä artikkelissa. Lisäksi lainan antaminen saattaa aiheuttaa veroseuraamuksia lainansaajille, joten lainauksen yhteydessä mahdolliset veroseuraamukset on syytä selvittää erikseen.

Milloin lainan antaminen on hyväksyttävää

Osakeyhtiölaissa ei ole erityisiä säännöksiä lainan antamisesta. Lainan antamisessa on kuitenkin myös lähipiirin ollessa kyseessä noudatettava yleisiä osakeyhtiöoikeudellisia periaatteita, jotka on ilmaistu OYL 1 luvussa. Näin ollen osakeyhtiö ei voi lainata varojaan vapaasti.

Lainan antamisen hyväksyttävyys on sidoksissa yhtiön toiminnan tarkoitukseen eli siihen, millä tavoin lainan antaminen edistää yhtiön toiminnan tarkoitusta. Ratkaisevaa on siis yhtiön etu.


Osakeyhtiön johdolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Mikäli yhtiölle aiheutuu vahinkoa lainan antamisesta eikä esimerkiksi lainansaajan maksukykyä ole selvitetty eikä lainalle ole annettu vakuutta, saattaa johdolle syntyä korvausvelvollisuus moitittavasta menettelystä, jolla huolellisuusvelvoitetta on rikottu. Lainan antaminen voi myös loukata yhtiön velkojia, jolloin korostuu yhtiön pääoman pysyvyyden suoja.

Myös osakkeenomistajien yhdenvertaisuus tulee ottaa huomioon lainasta päätettäessä. Ilman erityisiä perusteita osakkeenomistajaa ei saa asettaa muita parempaan asemaan.

Laina konserniyhtiölle

Lainan antamisessa toiselle konserniyhtiölle tulee käyttää lähtökohtaisesti samanlaista harkintaa kuin ulkopuoliselle taholle lainattaessa. Näin ollen esimerkiksi lainan saajan maksukyvystä tulee huolehtia ja lainan antamisen tulee olla perusteltua, kuten usein on järjesteltäessä konsernin rahoitusta. Lainan antamisella ei saa myöskään rikkoa omien osakkeiden hankinnan rahoittamiskieltoa.

Koron määrä

Yhtiön osakkeenomistajalle annettu laina saattaa muodostaa verotuksessa peitellyn osingonjaon riskin, mikäli osakkeenomistaja esimerkiksi saa lainan hyvin edullisesti tai kokonaan ilman korkoa. Verotuksessa osakkeenomistajalle tai tämän sukulaiselle annettu laina eli osakaslaina katsotaan pääomatuloksi, ellei lainaa makseta takaisin nostovuonna.

Konserniyhtiöiden välillä koron määrän tulisi olla markkinaehtoista eli koron määrän tulisi vastata sitä, millä korolla yhtiö saisi lainaa ulkopuoliselta, kuten esimerkiksi pankista tai muulta rahoittajalta. Lainanannossa konserniyhtiö tulee siis käsitellä ulkopuolisena. Muutoin on vaarana, että yhtiön tulosta tullaan verotuksessa oikaisemaan siirtohinnoittelua koskevien säännösten perusteella.

Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita (OYL 13:10). Ulkopuolista ei ole tarkemmin määritelty, mutta ilmeisesti kyseessä ovat kaikki muut tahot kuin yhtiö itse.

Tätä omien osakkeiden rahoituskieltoa ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen OYL 8 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille. Yhtiön tai toisen henkilön katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tämä poikkeus rahoituskieltoon on haluttu säätää erilaisten henkilöstön kannustinjärjestelmien mahdollistamiseksi. Esimerkiksi henkilöstöannissa yhtiö voi antaa työntekijälle jakokelpoisten varojen puitteissa lainaa yhtiön osakkeiden hankintaan, mikäli se on yhtiön edun mukaista.

Paitsi yhtiön, myös verotuksen näkökulmasta on merkityksellistä, että lainalle maksetaan käypää korkoa ja laaditaan maksusuunnitelma, jota myös käytännössä noudatetaan.

Toimintakertomuksen tiedot lähipiirilainoista

Yhtiön toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluvalle sekä niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia yhtiön taseen omasta pääomasta. Kirjanpitosäännösten salliessa tiedot voidaan antaa myös liitteessä. Suositeltavaa on ilmoittaan lainat jokaisen velallisen osalta erikseen.

Kuten edellä mainittiin, yhtiön ja toisen henkilön katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Myös lähipiiriin kuuluvan henkilön lähisukulaiset ja muut läheiset kuuluvat lähipiiriin.