Palkka ja työsuhde, Työaika, poissaolot ja lomat
Vuoden 2023 lakimuutoksia
Kati Mattinen
Juristi, VT / Helsingin seudun kauppakamari
Näytä tiedot
Kati Mattinen toimii Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdejuristina. Hän on työoikeuden ja palkkahallinnon asiantuntija ja pidetty kouluttaja. Lisäksi Mattinen on yksi KauppakamariTiedon Palkanlaskenta- ja Työsuhde-teoksen kirjoittajista sekä Palkanlaskenta käytännönläheisesti- ja Keskeiset työnantajavelvoitteet yrityskoon mukaan -kirjojen kirjoittajista.
"Kati on huippuhyvä kouluttaja ja huippu myös neuvontapalvelun puolella. Aina saa apua ja vastaukset ovat selkeitä. Myös koulutustyyli on selkeä ja ymmärrettävä!"
16.1.2023
Työlainsäädäntöön on tullut vuoden 2023 alussa lakimuutoksia, joista keskeisimpiä käydään tässä läpi.
Lyhennetty työaika
Työaikalain mukaan työnantajan on jo aiemminkin täytynyt työntekijän pyynnöstä ensisijaisesti järjestää työt niin, että työntekijä on voinut lyhentää säännöllistä työaikaansa siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työnantaja kieltäytyy osa-aikatyön järjestämisestä, sen täytyy perustella kieltäytymisensä.
1.1.2023 lähtien säännökseen on lisätty myös osittainen sairauspoissaolo. Vastaava velvollisuus työajan järjestämiseen osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla on myös silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Mitään erityisiä perusteita työajan lyhentämiselle 55 vuotta täyttänyt työntekijä ei tarvitse. Työajan lyhentäminen toteutetaan sopimalla.
55 vuotta täyttäneiden työllistymisen parantaminen
Vuoden 2023 alussa lainsäädäntöön on tullut useita muitakin muutoksia, joiden tarkoituksena on nostaa 55 vuotta täyttäneiden työllistymisastetta.
Työttömyysturvan lisäpäiväoikeudesta eli ns. eläkeputkesta luovutaan asteittain. Vuosina 1963 ja 1964 syntyneiden osalta ikärajaa korotetaan ja vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole enää oikeutta lisäpäiviin.
Kun työnantaja irtisanoo tuotannollisella ja taloudellisella irtisanomisperusteella 55 vuotta täyttäneen työntekijän, jolla on irtisanovaan työnantajaan vähintään viiden vuoden työsuhde, työntekijällä on oikeus kahden kuukauden palkkaa vastaavaan TE-toimiston hankkimaan muutosturvakoulutukseen ja yhden kuukauden palkkaa vastaavaan, työttömyyskassan tai Kelan maksamaan muutosturvarahaan.
Muutosturvakoulutus ja muutosturvaraha rahoitetaan irtisanovan työnantajan muutosturvamaksulla, joka ei koske pieniä työnantajia, sekä työnantajien työttömyysturvamaksun osalla.
Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijää tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan.
55 vuotta täyttäneellä työntekijällä, joka on irtisanottu tuotannollisella ja taloudellisella irtisanomisperusteella ja jonka työsuhde irtisanovaan työnantajaan on kestänyt vähintään viisi vuotta, on oikeus saada enemmän työllistymisvapaapäiviä kuin nuoremmilla työntekijöillä. Työllistymisvapaapäivien määrä on irtisanomisajan pituudesta riippuen viisi, 15 tai 25 työpäivää.
Osa-aikainen sairauspoissaolo
Osasairauspäivärahan enimmäisaika piteni 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Osa-aikainen työskentely omavastuuaikana ei enää estä omavastuuajan kulumista, mutta oikeus osasairauspäivärahaan alkaa edelleen vasta omavastuuajan jälkeen.
Laissa määritellään kokoaikatyö aiempaa tarkemmin: kokoaikatyössä työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa tai se tasoittuu vähintään 30 tuntiin viikossa tai työntekijän työaika on kyseisellä alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.