Palkka ja työsuhde, Rekrytointi ja työsopimus

Salassapitosopimuksesta työsuhteessa

22.4.2016

Salassapitosopimus ja kilpailukieltosopimus laissa

Työsopimuslaissa on määräyksiä kilpailevan toiminnan kiellosta työsuhteen aikana ja työsuhteen jälkeen. Kilpailevan toiminnan kielto on olemassa työsuhteen aikana jo lain nojalla, mutta kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan on mahdollista kilpailukieltosopimuksella, kun sopimukselle on olemassa laissa mainitut todelliseen tarpeeseen perustuvat syyt. Koska kilpailukieltosopimuksen pätevyydelle on olemassa verrattain tiukat edellytykset ja sopimuksen käyttöala usein melko rajoitettu, voi työnantajalla olla tarvetta suojata liikesalaisuudet salassapitosopimuksen avulla.

Työsopimuslaissa on säädetty liike- ja ammattisalaisuuksien suojasta. Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijällä on siis työnantajaansa kohtaan uskollisuusvelvoite, johon olennaisena osana kuuluu salassapitovelvollisuus työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksista. Liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on työsopimuslain mukaan vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

Jotta salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa kattavasti myös työsuhteen jälkeiseen aikaan, tulee salassapidosta sopia joko työsopimuksessa tai erillisellä salassapitosopimuksella.

Sopimuksen sisällöstä

Salassapitosopimuksella voidaan siis ulottaa salassapitovelvollisuus työsopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan myös oikeutetusti saatujen tietojen osalta. Toisin kuin työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvan kilpailukieltosopimuksen osalta, työsopimuslaki ei rajoita salassapitosopimuksen tekemistä. Salassapitosopimuksen tekemistä rajoittavat kuitenkin esimerkiksi oikeustoimilain kohtuuttomien sopimusten tekemistä koskeva sovittelupykälä ja muut oikeustoimen mahdolliset pätemättömyysperusteet.

Salassapitosopimuksesta tulisi aina käydä ilmi se erityinen syy ja tausta, jonka vuoksi salassapitosopimus tehdään. Koska liike- ja ammattisalaisuuden määritelmä ei ole vakiintunut, niin liike- ja ammattisalaisuudet tulisi määritellä selkeästi. Lähtökohta on kuitenkin, että työntekijän oman ammattitaidon käyttö ei ole yrityssalaisuuden rikkomista.

Olennaista on, että määritellään mitkä asiat on pidettävä salassa. Usein on järkevää määritellä myös se, mikä ei ole salassa pidettävää tietoa, eli esimerkiksi kaikki sellainen tieto, joka on julkista tai on sittemmin tullut julkiseksi ilman vastaanottajan tuottamusta.

Salassapitosopimus voidaan tehdä määräämättömäksi ajaksi työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta ristiriitojen välttämiseksi voidaan määritellä sopimuksen voimassaolo siihen asti, kun salassa pidettävällä tiedolla on taloudellista merkitystä. Maantieteellisesti sopimus voi koskea kaikkia maita.

Seuraamuksista

Mikäli muuta ei ole sovittu, työntekijä on salassapitosopimusta rikkoessaan velvollinen maksamaan salassapitovelvoitteen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta korvausta vahingonkorvauslain mukaan. Salassapitosopimukseen voidaan ottaa sanktiona sopimuksen rikkomisesta esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko. Sopimussakko toimii sopimuksen täyttämisen tehosteena, eikä vahingon toteennäyttäminen muodostu tällöin ongelmaksi kuten tilanteessa, jossa ei ole sovittu sopimussakosta.

Salassapidosta muussa lainsäädännössä

Myös muissa laeissa kuin työsopimuslaissa säädetään liike- ja ammattilaisuuksien suojasta ja salassapidosta. Tällaisia lakeja ovat esimerkiksi laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, rikoslaki ja yhteistoimintalaki. Niissä on omat säännöksensä tietojen salassapidosta ja ne täydentävät työsopimuslain salassapitosäännöksiä.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa liikesalaisuuksista on määrätty muun muassa, että kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Joka elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoittaakseen. Edelleen, joka elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jolle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, ei saa sitä oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista.

Yhteistoimintalaissa on säädetty salassapitovelvollisuudesta muun muassa, että työntekijän ja henkilöstöryhmän edustajan on pidettävä salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut liike- ja ammattisalaisuutta koskevat tiedot.

Rikoslaissa on lisäksi sanktioitu yritysvakoilu, yrityssalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö.

Eri ammattialoilla kuten esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöillä, asianajajilla ja tilintarkastajilla on lisäksi oman alansa salassapitoa koskevia erityissäädöksiä.